Ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta määrättävät sakot 2025
Sakot ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamisesta ilman työlupaa
Ulkomaalaisten työnteosta Turkissa säädetään laissa nro 4817 (Yabancılara Çalışma İzni Hakkında Kanun). Lain 4 §:n mukaan työnantajan on haettava työlupa Työ- ja sosiaaliturvaministeriöltä (Çalışma ve Sosyal Güvenlik Bakanlığı) ennen kuin voi palkata ulkomaalaisen työntekijän Turkissa.
Laki määrää seuraamuksia sekä luvattomasti työskenteleville ulkomaalaisille että työnantajille, jotka palkkaavat heitä ilman lupaa. Lain 21 §:n (”Ceza Hükümleri”) mukaan vuodelle 2025 vahvistetut sakot ovat seuraavat: työnantajalle määrätään 81 683 TL (noin 1 450 € — vaihtelee päivän kurssista) sakkoa jokaista luvattomasti palkattua ulkomaalaista kohden, ja itse ulkomaalaiselle työntekijälle 32 654 TL sakkoa.
Jos lainvastainen menettely toistuu, hallinnolliset sakot kaksinkertaistuvat. Lisäksi saman pykälän nojalla työnantaja on velvollinen kattamaan luvattoman työntekijän — sekä tarvittaessa tämän puolison ja lasten — majoituskulut, kotiinpaluukustannukset ja tarvittavat terveydenhoitokulut.
HALLINNOLLISET SAKOT — ULKOMAALAISET, JOTKA TYÖSKENTELEVÄT TAI JOTKA ON PALKATTU ILMAN TYÖLUPAA
| Rikkomuksen tyyppi | Sakko vuodelle 2025 (TL) |
| Työnantajalle jokaista luvattomasti palkattua ulkomaalaista kohden | 81 663 TL |
| Luvattomasti työskentelevälle ulkomaalaiselle | 32 654 TL |
| Ilman työlupaa itsenäisesti toimivalle ulkomaalaiselle | 45 406 TL |
| Työnantajalle tai pysyvällä taikka toistaiseksi voimassa olevalla luvalla toimivalle ulkomaalaiselle, joka ei täytä velvollisuuksiaan määräajassa — jokaista ulkomaalaista kohden | 5 423 TL |
Työluvan puuttuminen voi aiheuttaa työnantajalle myös Sosiaalivakuutuslaitoksen (SGK — Sosyal Güvenlik Kurumu) lainsäädännöstä johtuvia seuraamuksia. Sosiaalivakuutus- ja yleinen sairausvakuutuslaki nro 5510 (4 § 2 mom. c-kohta) ulottaa vakuutetun asemaa koskevat säännökset myös työsopimuksen perusteella työskenteleviin ulkomaalaisiin — lukuun ottamatta vastavuoroisuusperiaatteeseen perustuvan kansainvälisen sosiaaliturvasopimuksen piiriin kuuluvien maiden kansalaisia. Tämän perusteella työnantaja on velvollinen ilmoittamaan palkkaamansa ulkomaalaiset työntekijät Sosiaalivakuutuslaitokselle (SGK).
Kaikki SGK-asiointi on mahdollista ainoastaan vakuutetun sosiaaliturvatunnuksella (5510 sayılı Kanun, 92 § IV). Lain 92 §:n viimeisen virkkeen mukaan ulkomaalaisen henkilön sosiaaliturvatunnus on Sisäministeriön (İçişleri Bakanlığı) myöntämä henkilötunnus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ennen kuin Sisäministeriö on myöntänyt ulkomaalaiselle henkilötunnuksen, työnantaja ei voi tehdä yhtään SGK-ilmoitusta — ei ensimmäistä vakuutusmerkintää eikä mitään muutakaan — kyseisen henkilön osalta.
Miten ulkomaalaisen henkilötunnus määräytyy?
Väestöpalvelulain nro 5490 (Nüfus Hizmetleri Kanunu) nojalla Työ- ja sosiaaliturvaministeriö, korkeakouluneuvosto ja talousministeriö voivat toimittaa tiedot niistä ulkomaalaisista, joille on myönnetty työlupa, Nüfus ve Vatandaşlık İşleri Genel Müdürlüğelle (väestö- ja kansalaisasiain pääosasto). Pääosaston määräämällä tavalla kirjatut tiedot viedään sähköiseen ulkomaalaisrekisteriin, jonka jälkeen henkilö saa ulkomaalaisen henkilötunnuksen.
Koska henkilötunnus edellyttää myönnettyä työlupaa ja kaikki SGK-asiointi puolestaan edellyttää henkilötunnusta, on selvää: ilman työlupaa työskentelevän ulkomaalaisen osalta työnantaja ei yksinkertaisesti pysty hoitamaan lakisääteisiä SGK-ilmoituksiaan.
Laki nro 5510 velvoittaa työnantajat — riippumatta siitä, onko työntekijä ulkomaalainen vai suomalaissyntyinen — toimittamaan kaikkien työntekijöiden osalta asianmukaisesti ja ajallaan vakuutusilmoitukset, yleisen sairausvakuutuksen liittymisasiakirjat sekä kuukausittaiset maksu- ja palvelustodistukset.
Lain nro 5510 102 §:n nojalla työnantajalle määrätään hallinnollinen sakko jokaista sellaista ulkomaalaista työntekijää kohden, jota ei ole voitu kirjata vakuutetuksi työlupapuutteen takia. Lisäksi lain 86 §:n mukaan työnantajan on toimitettava kaikkien työntekijöiden maksu- ja palvelustodistukset SGK:lle kuukausittain. Jos työnantaja ei pysty toimittamaan näitä asiakirjoja luvattomasti palkatun ulkomaalaisen osalta, hänelle voidaan lain voimassa olevan siirtymäsäännöksen (geçici 28 §) nojalla määrätä sakko jokaiselta kuukaudelta, jolta asiakirjat puuttuvat.
Kun otetaan huomioon, että sakkosummille kertyy maksuviivästyskorko niiden määräämispäivästä alkaen ja että rästiin jääneet vakuutusmaksut lasketaan mukaan takautuvasti, voidaan arvioida, että kahden vuoden ajan luvattomia ulkomaalaisia palkannut työnantaja voi joutua maksamaan yli 100 000 TL:n (noin 1 780 € — vaihtelee päivän kurssista) kokonaisseuraamukset pelkästään lupalainsäädännön nojalla.
Jotta nämä hallinnolliset sakot voidaan välttää, ulkomaalaisia työntekijöitä palkkaavien työnantajien kannattaa kääntyä asiaan perehtyneen asiantuntijan tai lakimiehen puoleen jo prosessin alkuvaiheessa. Ammattimainen avustaminen nopeuttaa työlupahakemusta, pitää kustannukset kurissa ja poistaa lainsäädännön tuomat riskit.
Vastalause ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta määrättyä sakkoa vastaan — Anomus
Lataa linkistä. Vastalause ulkomaalaisen työntekijän palkkaamisesta määrättyä sakkoa vastaan (anomus)
[open-user-map]
